Tiedätkö sen tilanteen, kun muistat laittaneesi jotain jonnekin hyvään talteen, mutta et kuollaksesikaan muista mikä se hyvä paikka oli? Näin kävi vihkisormustemme kanssa. Muistan sen päivän, kun tajusin, että on vähän hölmöä lojuttaa sormusrasiaa eteisen pöydällä. Päätin siirtää sormukset parempaan talteen, ettei vaan käy niin, että 3-vuotias pikkumies päättäisi ottaa rasian leikkeihinsä. Ja niin minä muistikuvani mukaan nappasin rasian ja kiikutin sen vitriiniin, jossa on lukittavat ovet.

No, nyt olemme kasanneet jo pikkuisen reissuun otettavia tavaroita kasaan, jotta näemme minkälainen määrä tavaraa on tulossa mukaan. Ajattelin napata vitriinistä sormusrasian myös samaan kasaan, ettei sitten vaan unohdu matkasta. Mutta eipä sieltä vitriinistä mitään rasiaa löytynyt. Sydän hyppäsi muutaman ylimääräisen lyönnin verran. Missä ihmeessä on sormusrasia?!?

Etsimme rasiaa miehen kanssa yhdessä, kävimme vitriinin jokaisen hyllyn ja kaikki astiat läpi. Mutta ei rasiaa missään. Kurkkaan keittiön kaappeihin ja kaappien päälle, tarkistan vanhan koristekäytössä olevan peltipurkin sisällön, tongin laskulaatikot ja muutkin työpöydän lokerot. Sormuksia ei vaan näy missään. Alan käydä epätoivoiseksi, olen aivan varma, että rasian täytyy olla jossain hyvässä paikassa kotona, mutta kun mielikuvitus ei enää keksi paikkoja mistä etsiä. Ei ole vessan laatikostossa ei olohuoneessa eikä makuuhuoneessa, käyn tarkistamassa vaatehuoneen hyllyt. Mietin jo, että pitääkö meidän hankkia jostain halvat rihkamasormukset vihkitilaisuutta varten, kun vihkisormuksia ei näytä löytyvän.

Tänään kävin työhuoneesta hakemassa jotain. Sivupöydällä oli vati, jossa oli kaikenlaista sälää. Ja mikäs sieltä sälän keskeltä pilkistikään, no sormusrasia tietenkin. Hyvässä tallessa, melkein silmien edessä 🙂